Uusimmat kirjoitukset

HUSin johto on epäonnistunut viestinnässä

Maanantai 15.9.2008 - Kari Raivio


Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) nimitti vajaat kaksi vuotta sitten toimitusjohtajakseen Oulun kaupunginjohtajan Kari Nenosen. Hänen johdollaan tehtiin uusi strategia, tukipalveluista tehtiin liikelaitoksia, organisaatiorakenteet pantiin uusiksi ja ryhdyttiin täyttämään virkoja, joista osa oli upouusia, osa vanhoista viroista muunneltuja, ainakin nimikkeeltään. Johtavana periaatteena oli talouden tasapainottaminen, joka toimitusjohtajan mukaan oli hänelle rekrytoinnin yhteydessä annettu päätehtävä.  

Nyt HUSin ytimen, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) henkilöstö on kapinan partaalla. Sekä lääkärit että hoitajat ovat tyytymättömiä siihen tapaan, jolla uudistuksia on suunniteltu ja toteutettu, ja taloudellisten tavoitteiden ajamisen nähdään vaarantavan sairaalan päätehtävän, joka on sairaiden ihmisten hoito. Pätevyysvaatimuksia on väljennetty, huipputason lääkäriasiantuntijoiden pomoiksi on valittu minkä tahansa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, ja ylihoitajat on potkaistu ulos koko organisaatiosta.

Näyttää siltä, että HUSin uusi johto on, hyvistä tarkoitusperistään huolimatta, ajautunut ongelmiin epäonnistuneen viestinnän takia. Jos todella on niin, että sairaalan kuntaomistajat näkevät erikoissairaanhoidon mustana aukkona, joka vain törsää rahaa ja joka pitää panna "kuriin", niin selvät tosiasiat eivät ole menneet perille. Niihin kuuluu mm. se, että bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomi panostaa terveydenhuoltoon selvästi vähemmän kuin OECD-maat keskimäärin, ja vain puolet Yhdysvaltojen panostuksesta. Tällä rahalla on saatu aikaan jatkuvaa kohenemista suomalaisten terveydessä. Erikoissairaanhoito pärjää kansainvälisissä vertailuissa erinomaisesti, ja Suomen tehottomin keskussairaala (joka ei ole HUS) hakkaa mennen tullen muiden pohjoismaiden parhaat vastaavat yksiköt. Kyselytutkimusten mukaan potilaat ovat erittäin tyytyväisiä HUSissa saamaansa hoitoon, ja tärkein valitusten aihe on se, että hoitoon ei pääse ajallaan. Kriisitilanteissa HYKS on useasti näyttänyt, mihin se pystyy. Kun Ruotsin viranomaiset vielä ihmettelivät, mitä kaakkois-Aasiassa mahtoi tapahtua tapaninpäivänä 2004, niin HYKSin ja Finnairin yhteistyöllä varustettu ambulanssilentokone oli jo matkalla Thaimaahan hakemaan kotiin vaikeimmin loukkaantuneita tsunamin uhreja. Samoin Myyrmäen ja Jokelan tragedioissa sairaalan katastrofivalmius osoittautui erinomaiseksi. Kun kuitenkin media jatkuvasti mollaa HUSia ja omistajat vaativat budjetin kiristämistä, niin ulkoinen viestintä on mennyt pieleen.

Ongelmat sisäisessä viestinnässä ovat tärkeä syy henkilöstön tyytymättömyyteen. Valmistelu koetaan salakähmäiseksi, keskusteluyhteys henkilökuntaan on ollut huono, suhtautuminen osin yliolkaista ja huippuasiantuntemusta ei ole arvostettu. HYKSin lääkärikunnassa on useita, jotka omalla alallaan ovat maailman kärjessä. Heidän näkökulmastaan hallinnon johtohenkilöitä mahtuu kolmetoista tusinaan, ja jos he kokevat olevansa pikkusieluisen pomottelun kohteena, reaktiot ovat aika ymmärrettävät.

Avainsanat: HUS, Yliopistosairaala


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini