Uusimmat kirjoitukset

Uuden vuoden toivomuksia

Sunnuntai 1.1.2012 klo 18:38


Heinäkuussa pidetään Rio de Janeirossa paljon suurempi palaveri kuin nämä jokavuotiset ilmastoväännöt. Rio + 20 on parlamenttien välinen kestävän kehityksen huippukokous, 20 vuotta ihka ensimmäisen YKn koollekutsuman konferenssin jälkeen Siellähän termi kestävä kehitys oikeastaan syntyi ja ilmastoprosessi käynnistettiin. Ikävä vain että lähes kaikki mittarit, jotka kuvaavat maapallon tilaa, muuttuvat perin huolestuttavaan suuntaan ja tahtiin (ilmakehän hiilidioksidi, maapallon lämpötila, valtamerien lämpötila ja happamuus, jään määrä napaseuduilla ja Grönlannissa sekä vuoristoissa, luonnon monimuotoisuutta tuhoavat kasvi- ja eläinkunnan sukupuutot ym). Kun ensimmäinen Rion kokous ei ole johtanut toivottuihin tuloksiin, YK on siis kutsunut koolle uuden, nimellä Rio + 20.

Konferenssin pääteemat ovat vihreä talous, ympäristönsuojelun organisatoriset ja hallinnolliset kuviot (lue YKn elinten asema ja valtuudet) sekä uudet ja pahenevat ympäristöuhat. Valmisteluja on tehty intensiivisesti YKn ja kansallisten virkamiesten toimesta, mutta myös tiedemaailma on rekrytoitu tuomaan panoksensa konferenssiin. Vastuu tieteellisestä sisällöstä on annettu Kansainväliselle Tiedeneuvostolle (ICSU) yhdessä maailman insinöörijärjestöjen federaation kanssa. ICSU on järjestänyt alueellisia työpajoja, joissa konferenssin  teemoihin liittyviä tieteellisiä kysymyksiä on puitu tutkijoiden toimesta ja tulokset kiteytetty maallikoillekin ymmärrettäviksi suosituksiksi. Itse Rion ministeritason tapaamista edeltävällä viikolla tulee kokoontumaan tieteellinen foorumi.

Suurin huolenaihe Rion konferenssiin liittyen on politiikan ja tieteen eriseuraisuus. Ensin tiedeyhteisö foorumissaan viikon ajan vetää yhteen sen tutkimustiedon, jonka tulisi olla rationaalisen, näyttöön perustuvan päätöksenteon pohjana. Seuraavalla viikolla ministerit lukevat paperista ennalta laaditut lausumansa, joissa tieteen ääni kuuluu silloin kun se koetaan mieluiseksi. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa näet talous ja poliittinen tarkoituksenmukaisuus ajavat aina tieteen ohi ja yli.

Uuden vuoden toivomukseni onkin, että nämä kaksi maailmaa, politiikka ja tiede, kerrankin kohtaisivat Riossa samalla foorumilla ja vakavasti pyrkisivät yhteisiin tavoitteisiin. Tiedeyhteisön on huolehdittava siitä, että päättäjä ei voi käyttää tietämättömyyttä tekosyynä huonoille ratkaisuille. Poliitikkojen on otettava vastuu päätöksiensä vaikutuksista, myös haitallisista, vaikka ne ilmenisivät vasta kaukana tulevaisuudessa.

Avainsanat: yliopistorahoitus, Rio + 20, tiede


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini